Tulipahan sekin sitten vihdoin tehtyä.. uusittua työnhaku siis, olen ylpeä itsestäni! Sain jotain aikaan, ja koko keikka meni kaiken kaikkiaan ihan kohtuullisen hyvin. alku tosin ei näyttänyt kovin lupaavalta.. koko työkkärikeikka oli siinä ja siinä että jaksoin lähteä, mutta otin itseäni niskasta kiinni sen verran,että se on tehtävä, tai muuten lykkään sitä taas vaikka ja kuinka kauan..
Päästyäni työkkärille, jouduin odottaman 2,5h yhteensä, jotta pääsin virkailija puheille asti.. *huokaus* "hieman" turhauttaavaako? Noh, ei siihen verrattuna, että odottaessani juttelin erään miehen kanssa, hän oli odottanut klo 10. asti  ja pääsi virkailija puheille hieman ennen klo 14... :o eli melkein neljän tunnin odotus.. Tämäkin tapa nöyryyttää kansaa taas, ajatellaan ilmeisesti, ettei meillä työttömillä ole muuta tekemistä kuin istua työvoimatoimistossa ja odottaa... ei, eihän meillä..
Noh, kunhan lopulta pääsin sisään virkailija puheille, ja kerroin mm. miksi työnhakuni on katkennut (rankan avioeron takia olen ollut täysin voimaton hoitmaan virasto yms. asioita viime aikoina). Niin virkailija oli kerrankin melko ymmärtäväinen, eikä hiostanut ja painostunut, sain seuraavan työnhaun uusimisajankohdan vasta syyskuun puoleen väliin!


Tänään sain aivan ihanan puhelun!
Sain siis tiedon, että pääsen muuttamaan jo perjantaina uuten asuntooni, IHANAA!
Saan myös siis koiran takaisin perjantaina, ikävä sitä karvakuonoa jo!
huomenna alkaa sitten kauhea soittorumba sossuun jne. jotta saisin tietää niistä tuista, ja myös selville sen, että saanhan varmasti takuuvuokraan maksusitoumuksen sossusta, pitäisi myös hoitaa sähkösopimus, netin siirto nykyisesta asunnosta uuteen.. jne. Kauheasti hoidettavaa ja puhuttavaa.. varsinkin ihmisellä jolka kammoaa puhelimessa puhumista.

Onneksi saan olla täällä A:n luona perjantaihin asti, ei tarvtise alkaa etsiä viimmeisille öille enää uutta majapaikkaa, kiitos A!. En olisikaan enää jaksanut alkaa raahaamaa noita tavarota ja kasseja ympäri pk-seutua taas.